Karjalanniemen tila on erotettu v. 1882
Räisälänrannan (Engelsnäs) ratsutilasta. Siitä lähtien tila on ollut Teittisten
-suvun hallinnassa neljän sukupolven ajan.
Tila oli suurimmillaan ennen toista maailmansotaa, jolloin sen
pinta-ala oli noin 460 ha, mistä peltoa oli reilut 60 ha. Tila oli tuolloin
edelläkävijä monessa suhteessa; voimaa ja sähkövirtaa tuotettiin lokomobiilillä ja
vuonna 1928 tila hankki oman traktorin, piikkipyöräisen IH Deeringin, kolmantena tilana
Joroisissa. Siirtolaisten asuttamisen ja suurten ikäluokkien myötä tilan pinta-ala on
pienentynyt kolmasosaan, peltoalan pysyessä suurin piirtein ennallaan. EU-aikana,
viimeisimmän sukupolven vaihdoksen jälkeen, peltoalaa on onnistuttu jälleen kasvamaan
maanvuokraamisen myötä.
Tilan päätuotantosuunta oli maidontuotanto ja karjankasvatus aina
1960-luvulle saakka. Tämän jälkeen tila on keskittyi viljantuotantoon, vaikka ajan
saatossa on kokeiltu myös lampaiden kasvatusta ja turkistarhausta. 1980-luvun puolessa
välissä tila ryhtyi Hankkijan sopimustuottajaksi ja 1987 tila sai oman pakkaamoluvan.
Tänä päivänä tila tuottaa ainoastaan siemenviljaa ja nurmisiemeniä.
Harrastusmielessä tilalla kasvatetaan myös tyrnipensaita
(tyrniä itsepoimijoille). Tilan pellot on
pääasiassa salaojitettu ja peltojen maalaji vaihtelee kivisistä moreenimaista hienon
hiedan ja hiesun kautta multa- ja turvemaihin.
Tilan päärakennus on vuodelta 1891 ja edustaa talonpoikaista
nikkarityyliä. Pihapiiristä löytyy muitakin vanhoja rakennuksia kuten väentupa
vuodelta 1843, liiterirakennus sekä vilja-aitta.
|